Potilaiden suojelu ei ole vain moraalinen velvollisuus - se on lakisääteinen velvollisuus. Viime vuoden lopulla New Yorkin osavaltio asetti uudet, tiukat säännökset, jotka muuttavat radikaalisti sen, miten terveydenhuoltoalan toimijat käsittelevät potilaiden suostumusta ja maksutapoja. Nämä lait eivät ole vain paperilla olevia sääntöjä: ne estävät yleisiä käytäntöjä, jotka ovat aiemmin jättäneet potilaat alttiiksi hyökkääville maksukäytännöille. Jos olet potilas, joka on joutunut maksamaan lääkärin hoitoja, tai jos työskentelet terveydenhuollossa, sinun täytyy ymmärtää nämä muutokset - ne vaikuttavat suoraan siihen, miten saat hoitoa ja miten maksat siitä.

Miksi potilaiden taloudellinen suojelu on tärkeää?

Yhdysvalloissa noin 100 miljoonaa ihmistä kärsii lääkinnällisestä velasta, joka yltää 195 miljardia dollaria. Tämä ei ole vain tilastollinen luku - se tarkoittaa, että jokainen viides amerikkalainen on joutunut maksamaan hoitoja, joista hän ei ole ollut valmis. Useimmiten nämä velat syntyvät ei vain epäodotetuista hoitoista, vaan myös salaisista maksukäytännöistä, joissa potilaat allekirjoittavat yhden lomakkeen, joka antaa yhtä aikaa suostumuksen hoitoon ja maksuun. Tämä tarkoittaa, että potilas ei aina tiedä, että hän on antanut suostumuksensa maksamaan hoitoja luottokortilla tai käyttämään hoitoon tarkoitettua rahoitusta, joka voi johtaa korkeisiin korkoihin ja pitkiin maksusuunnitelmiin.

2022-luvulla 9,2 % Yhdysvaltain 65-vuotiaasta alhaisemmista ihmisistä oli joutunut lääkinnällisen velan kerääjien käsille. Tämä on syynä siihen, miksi New Yorkin osavaltio päätti tehdä askeleen eteenpäin. Uudet lait eivät vain pyri estämään yllättäviä laskuja - ne pyrkivät estämään sen, että lääkinnällinen velka muuttuu tavalliseksi kuluttajavelaksi, josta ei ole oikeutta saada turvallisia suojia.

Perusperiaatteet: erillinen suostumus hoitoon ja maksuun

Ennen uusia lakeja yleistä oli, että potilas allekirjoitti yhden lomakkeen, joka sisälsi sekä suostumuksen hoitoon että maksuun. Tämä tarkoitti, että kun potilas allekirjoitti lomakkeen sairaalassa tai lääkärin vastaanotolla, hän antoi samalla suostumuksensa maksamaan hoitoja luottokortilla tai käyttämään hoitoon tarkoitettua rahoitusta, kuten CareCredit®:iä - ilman että hänelle selitettiin tämä erikseen.

Nyt tämä on kielletty. Public Health Law Section 18-c vaatii, että potilaan suostumus hoitoon ja maksuun on täysin erillinen. Lääkäri tai sairaala ei voi enää käyttää yhtä lomaketta molempiin tarkoituksiin. Jos potilas antaa suostumuksen hoitoon, hänelle on annettava erillinen lomake, jossa selitetään täsmällisesti, mitä maksutapoja hän voi valita, ja mitkä ovat niiden seuraukset. Tämä on tärkeää, koska hoitoon tarkoitetut rahoitustuotteet, kuten CareCredit®, tarjoavat potilaalle suojaa, jota tavallinen luottokortti ei tarjoa - esimerkiksi suojaa palkanpidätystä, kiinteistöjen takaisinottamista tai velan raportointia luottotietoihin.

Laissa määrätään, että rikkomisesta seuraa 2 000 dollarin sakko jokaisesta tapauksesta. Tämä ei ole vain symbolinen sakko - se on tarkoitus saada terveydenhuollon toimijat ottamaan tämän säännöksen vakavasti. Jotkut toimijat ovat kuitenkin jääneet epävarmoiksi: Goldsand Friedberg -oikeustoimisto ilmoitti elokuussa 2025, että osa tästä laista, Section 18-c, on jäähtynyt - eli sen täytäntöönpano on keskeytetty. Tämä luo epävarmuutta, mutta muut osat laista ovat voimassa ja niitä noudatetaan.

Ei enää maksutietojen kerääminen ennen hoitoa

Yksi yleisimmistä käytännöistä, joista potilaat ovat kärsineet, on se, että sairaalat ja lääkärit pyytävät luottokortin tiedot ennen hoitoa - erityisesti hätätilanteissa. Tämä on ollut yleistä, vaikka potilas ei ole vielä päättänyt, miten hän haluaa maksaa. Uusi laki, General Business Law Section 519-a, kieltää tämän täysin.

Nyt on kielletty vaatia luottokortin varaus tai pitää luottokorttia tiedossa ennen hätähoitoa tai tarpeellista hoitoa. Tämä tarkoittaa, että potilas voi saada hengenpelastavan hoiton ilman, että hänen luottokorttinsa on jo rekisteröityvässä järjestelmässä. Tämä on merkittävä muutos, koska ennen tämän lain voimaan tuloa potilaat, jotka käyttivät tavallista luottokorttia, eivät saaneet mitään suojaa lääkinnällisestä velasta - vaikka he olivat maksaneet hoitoja. Nyt he saavat saman suojan kuin ne, jotka käyttävät hoitoon tarkoitettuja rahoitustuotteita.

Lisäksi laissa vaaditaan, että jokaisella kerralla, kun potilas maksaa hoitokustannuksia luottokortilla, hänen on saatava kirjallinen ilmoitus siitä, mitä riskejä hän altistaa itsensä. Tämä ilmoitus sisältää tiedot siitä, että luottokorttimaksut eivät ole suojattuja samalla tavalla kuin hoitoon tarkoitetut rahoitustuotteet. Tämä on tärkeää - monet potilaat eivät tiedä, että heidän luottokorttinsa käyttö voi johtaa siihen, että heidän velansa raportoidaan luottotietoihin ja että heidän palkkaansa voidaan pidättää.

Ei enää lääkärin täyttämää rahoituslomaketta

Toinen yleinen käytäntö, joka on nyt kielletty, on se, että lääkärin tai sairaalan henkilökunta täyttää potilaan rahoituslomakkeen puolesta. Usein potilas sai lomakkeen, joka oli jo osittain täytetty, ja hänelle kerrottiin, että se on vain muutama täytettävä ruutu. Tämä on nyt kielletty.

General Business Law Section 349-g kieltää terveydenhuollon toimijoiden täyttämästä mitään osaa potilaan rahoituslomakkeesta - vaikka potilas kysyisi. Lääkäri tai vastaanottovastaava voi vastata kysymyksiin ja antaa ohjeita, mutta lomake täytyy täyttää täysin potilaan itse. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi CareCredit®-lomakkeen täyttäminen ei voi tapahtua lääkärin toimistossa, vaan potilaan on itse käytettävä verkkosivustoa tai puhelinta.

Rikkomisesta seuraa sakko jopa 5 000 dollarilla. Tämä on tarkoitus estää se, että potilas joutuisi allekirjoittamaan lomakkeen, jota hän ei ymmärtänyt tai joka oli täytetty ilman hänen tietouttaan. Tämä laki on suora vastaus siihen, kuinka monta potilasta on joutunut maksamaan korkeita korkoja rahoituslomakkeista, joita he eivät olisi allekirjoittaneet, jos olisivat ymmärtäneet ne täysin.

Vertailu: New York vs. federaalinen lainsäädäntö

Yhdysvaltojen federalinen lainsäädäntö, kuten No Surprises Act (2022), keskittyy enimmäkseen yllättäviin laskuihin - eli tilanteisiin, joissa potilas saa hoitoa ulkoisesta verkkosta, jota hän ei ole valinnut. Tämä on tärkeää, mutta se ei koske niitä, jotka saavat hoitoa sisäisestä verkkosta - eli niitä, jotka käyttävät omaa lääkäriään tai sairaalaansa.

New Yorkin lait puolestaan keskittyvät juuri näihin sisäisiin tapauksiin. Ne estävät lääkärin käyttämästä potilaan tietoja rahoituslomakkeiden täyttämiseen, estävät luottokortin varauksen ennen hoitoa ja vaativat erillisen suostumuksen. Tämä tekee New Yorkista yhden tiukimmista osavaltioista potilaiden taloudellisen suojelun osalta.

Myös kuluttajaviranomainen CFPB on tehnyt saman suuntaisen askeleen: se on poistanut lääkinnälliset velat luottotietojen raporteista vuoden 2024 lopulla. Tämä tarkoittaa, että lääkinnällinen velka ei enää vaikuta potilaan luottoluokkaan - mikä on merkittävä suojatoimi. New Yorkin lait ja CFPB:n säännökset toimivat yhdessä: toinen estää velan muuttumisen tavalliseksi kuluttajavelaksi, toinen estää sen vaikuttamisen luottotietoihin.

Mitä potilaan täytyy tehdä nyt?

Jos olet potilas, sinun ei tarvitse tehdä mitään erityistä - mutta sinun täytyy olla tietoinen. Kun saat lomakkeen, jossa kysytään maksutavasta, kysy:

• Onko tämä erillinen suostumus maksuun, vai yhdistetty hoitoon?
• Mitä rahoitusvaihtoehtoja minulla on?
• Onko tämä hoitoon tarkoitettu rahoitus, vai tavallinen luottokortti?
• Onko minulle annettu kirjallinen ilmoitus riskeistä?
• Kuka täytti tämän lomakkeen?

Jos joku täyttää lomakkeen puolestasi, tai jos sinulta vaaditaan luottokortin tiedot ennen hätähoitoa, tiedota siitä sairaalan tai lääkärin johtoon. Nämä ovat lait, eivät vain suositukset - ja niiden rikkomisesta seuraa sakkoja.

Mitä terveydenhuollon toimijan täytyy tehdä?

Terveydenhuollon toimijan on tehtävä useita muutoksia:

1. Uudistettava kaikki suostumuslomakkeet - ne eivät voi enää yhdistää hoito- ja maksusuostumusta.
2. Luotava uusi ilmoitusproseduuri, jossa jokaisella luottokorttimaksulla potilaalle annetaan kirjallinen varoitus.
3. Opastettava henkilökunta: ei enää täytetä rahoituslomakkeita potilaan puolesta.
4. Luotava prosessi, jossa potilas voi kysyä kysymyksiä, mutta lomake täytetään aina hänen itsensä toimesta.
5. Tallennettava kaikki suostumukset ja ilmoitukset - niiden on oltava saatavilla tarkastukseen.

Tämä vaatii aikaa ja resursseja, mutta se on välttämätöntä. Jotkut toimijat ovat jo jääneet jälkeen - erityisesti pienet käytävät ja yksityiset lääkärit, jotka eivät ole pystyneet muuttamaan prosessejaan nopeasti. Mutta ne, jotka eivät muuta, joutuvat maksamaan sakkoja.

Mitä tulevaisuudessa tapahtuu?

New Yorkin laki on jo alkamassa vaikuttaa muualle. Yhdysvaltojen muut osavaltiot tarkastelevat samanlaisia lakeja. Joissakin tilanteissa, kuten Kaliforniassa ja Illinoisissa, on jo esitetty vastaavia ehdotuksia. Tämä on osa laajempaa trendiä: lääkinnällinen velka ei ole enää vain terveysongelma - se on kuluttaja- ja taloudellinen oikeusongelma.

Kuluttajaviranomaiset, kuten CFPB, ja oikeuslaitokset, kuten New Yorkin terveysviranomaiset, ovat yhtä vahvasti kiinnostuneita potilaiden suojelusta. Tulevaisuudessa odotetaan, että myös muut osavaltiot ottavat käyttöön samanlaisia säännöksiä. Tämä ei ole vain yksi osavaltion muutos - se on yhdysvaltalainen muutos.

Se, mitä tapahtui New Yorkissa, on merkki siitä, että potilas ei ole enää vain hoitokohde - hän on kuluttaja, jolla on oikeudet. Ja nämä oikeudet eivät ole vain sanoja - ne ovat lakia, jota noudatetaan ja josta seuraa sakkoja, jos sitä rikotaan.