IBS ja IBD kuuluvat molemmat suoliston sairauksiin, mutta ne ovat hyvin erilaisia - eivätkä ole vain eri vaiheita samasta sairaudesta. Monet ajattelevat, että jos sinulla on vatsakipua, pahoinvointia ja vaihtelevia suolistotottumuksia, se on varmasti IBD. Mutta se ei ole totta. IBS on toiminnallinen häiriö, jossa suolisto näyttää normaalilta, mutta toimii viallisesti. IBD taas on tulehdusperäinen sairaus, jossa suoliston kudos vaurioituu näkyvästi. Tämä ero määrittää, miten sairautta diagnosoitetaan, mitä hoitoa tarvitaan ja mitä riskiä se tuo.

IBS: Suolisto näyttää normaalilta, mutta toimii väärin

IBS, eli irritable bowel syndrome, on yleisin suolistosairaus maailmassa. Yli 10 prosenttia maailman väestöstä kärsii siitä, ja naiset sairastavat sitä kolme kertaa useammin kuin miehet. IBS ei aiheuta kudosvaurioita. Ei ulkoinen tulehdus, ei haavaa, ei paksun suolen seinämän paksuuntumista. Kaikki testit - verikokeet, ulosteiden tarkastukset, kolonoskopia - ovat normaaleja. Kuitenkin potilaat kokevat kipua, vatsan täyttymistä, vaihtelevia suolistotottumuksia ja kipua ruoan jälkeen.

Rome IV -kriteerit, jotka ovat nykyinen kansainvälinen standardi IBS:n diagnoosissa, määrittelevät IBS:n kipuna, joka tapahtuu vähintään yhden päivän viikossa kolmen kuukauden ajan, ja joka liittyy muutoksiin suoliston toiminnassa. Yli 75 prosentilla IBS-potilaista on vatsan täyttymistä. Puolessa tapauksista suolistotottumukset vaihtelevat: joko diarreaa, kiinteää ulostetta tai molempia vaihtellen. Muku ulosteessa on yleistä - noin 45 prosentilla potilaista. Mutta ei veriä. Ei kuivaa, mustaa ulostetta. Ei kuumea. Ei painon menetystä.

IBS on tauti, jossa hermot ja lihakset suolistoissa eivät toimi oikein. Ruoka liikkuu liian nopeasti tai liian hitaasti. Hermot ovat liian herkkiä, joten vaikka suolisto on terve, se kokee kipua, jota muut eivät tunne. Tämä on kuin järjestelmä, jossa signaalit sekoittuvat. Ei kudosvauriota, vaan häiriö toiminnassa.

IBD: Tulehdus ja kudosvaurio suolistossa

IBD, eli inflammatuorinen suolistosairaus, ei ole yksi tauti, vaan kaksi: Crohnin tauti ja ulegiivinen kolitti. Molemmat aiheuttavat jatkuvaa tulehdusta suolistossa, joka vaurioittaa kudosta. Tässä ei ole vain epämukavuutta - tässä on näkyvää vauriota. Endoskopiassa näkyy haavat, tulehdukset, paksun suolen seinämän paksuuntuminen, jopa suolen sulkeminen tai reikä (fistula).

IBD:n oireet ovat vakavammat ja monipuolisempia. Veri ulosteessa on yleistä - yli 90 prosentilla ulegiivisen kolitin potilaista. Musta, tärähtävä uloste (melena) voi viitata verenvuotoon ylemmässä suolistossa. Painon menetys on yleistä - 65 prosentilla potilaista vaurioitumisen aikana. Kuume esiintyy 40 prosentissa vakavista tapauksista. IBD voi myös vaikuttaa muualle kehossa: silmien tulehdus (uveiitti), nivelkipu, ihovaltio (erythema nodosum). Nämä ovat ulkoinen oire, joka ei liity suolisto-ongelmaan, mutta on osa IBD:tä.

IBD on autoimmuunisairaus. Keuhkot hyökkäävät omaan suolistoonsa. Tämä aiheuttaa jatkuvan tulehduksen, joka vaurioittaa kudosta. Tämä vaurio voi johtaa pitkällä aikavälillä vaikeisiin seuraamuksiin: suolisto-ongelmiin, jopa suolipohjaisen syövän riskiin - 2 prosentin vuosittainen riski 10 vuoden jälkeen, jos koko paksu suoli on tulehdusvaiheessa.

Tunnistaminen: Mitä testit kertovat?

IBS:n diagnoosi on diagnoosi poissulkemalla. Jos sinulla on kipua, vatsan täyttymistä ja vaihtelevia suolistotottumuksia, mutta verikokeet, ulostekokeet ja kolonoskopia ovat normaaleja - ja et ole kokenut verenvuotoa, painon menetystä tai kuumea - silloin diagnoosi on todennäköisesti IBS. Ei ole yhtään testiä, joka varmasti osoittaa IBS:n. Sen sijaan se on päätelmä, joka perustuu oireisiin ja testien poissulkemiseen.

IBD:n diagnoosi on erilainen. Tässä tarvitaan todisteita tulehduksesta. Verikokeissa näkyy korkeampi CRP-arvo (yli 5 mg/l, kun normi on alle 3 mg/l). Ulostekokeissa tarkastetaan kalprotektiinia - jos arvo on yli 250 µg/g, se on varma merkki tulehduksesta. Kolonoskopiassa nähdään haavat ja tulehdukset. Biopsiasta saadaan tarkempi kuva: kudoksen muutokset, joiden perusteella voidaan erottaa Crohnin tauti ja ulegiivinen kolitti. MRI-kuvaus näyttää, onko suolossa rajoja tai reikiä. Kaikki nämä testit ovat välttämättömiä IBD:n diagnoosissa.

Yksi tärkein ero: jos sinulla on veri ulosteessa, painon menetystä tai kuumea - se ei ole IBS. Se on IBD tai jokin muu vakava sairaus. Tässä tapauksessa on pakko käydä lääkärillä välittömästi.

Hoito: Mitä tehdään?

IBS:n hoito ei ole tulehduksen lopettamista - se on oireiden hallintaa. Monet potilaat saavat apua ruokavaliosta. Alhainen FODMAP-vaihtoehto vähentää oireita 76 prosentilla potilaista. Tämä tarkoittaa, että vähennetään tietyntyyppisiä sokeria, joita suolisto ei hyväksy. Myös pienet annokset antidepressiiveja (trisyklisiä) auttavat kipua hallitsemaan - 60 prosentilla potilaista kipu vähenee puolella. Uusia lääkkeitä, kuten eluxadoliinia, käytetään IBS-D:n (diarréapohjaisen IBS:n) hoitoon. Ne vähentävät kipua ja diarreaa 35-40 prosentilla.

IBD:n hoito on toisenlainen. Tässä on tavoitteena hidastaa tai pysäyttää tulehdus. Lääkkeet ovat vahvempia: kortikosteroidit (70-80 prosentilla tehokkaita akuutissa vaiheessa), mutta ne eivät ole pitkäaikaisia ratkaisuja. Biologiset lääkkeet, kuten infliksimabi, kohdistavat tulehdusta aiheuttavat järjestelmät. 50-60 prosentilla Crohnin taudin potilaista saavutetaan remissio 14 viikossa. Vedolizumabi auttaa 48 prosentilla ulegiivisen kolitin potilaista. Joissakin tapauksissa tarvitaan leikkausta - esimerkiksi jos suolossa on rajoja tai reikiä.

IBS ei muutu IBD:ksi. Tämä on yleinen harha. IBS ei aiheuta kudosvaurioita, eikä se voi muuttua tulehdusperäiseksi sairaudeksi. Mutta: on mahdollista olla sekä IBS että IBD yhtä aikaa. Jopa 35 prosentilla IBD-potilaista, jotka ovat remissiossa, on IBS-oireita. Tämä tarkoittaa, että IBD:n hoito voi vähentää tulehdusta, mutta suolisto voi silti toimia viallisesti.

Mikä on tärkeintä?

IBS ja IBD ovat molemmat vakavia sairauksia, jotka heikentävät elämänlaatua. IBS-potilaat kertovat, että he olisivat valmiita luopumaan kahvista, matkapuhelimesta tai seksistä, jos vain kipu loppuisi. Mutta IBD voi olla vaarallinen. Se voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, jopa kuolemaan, jos sitä ei hoideta.

Yksi yksinkertainen sääntö: Jos sinulla on veri ulosteessa, painon menetystä, kuumea tai jatkuvaa väsymystä - se ei ole IBS. Se on IBD tai jokin muu vakava tauti. Lähetä lääkärin luo. Ei odotusta. Ei itse diagnoosia.

IBS:n kanssa voi elää hyvällä laadulla, kun oireet hallitaan. IBD:n kanssa tarvitaan jatkuvaa hoitoa, seurantaa ja usein elämäntapamuutoksia. Mutta molemmat sairaudet voidaan hallita - kunhan tiedät, mikä on mikäkin.