Jännityspäänsärky: Yleisin, mutta usein väärin ymmärretty

Yli 40 % maailman väestöstä kokee jännityspäänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa. Se on päänsärkylajeista yleisin, mutta myös usein väärin diagnoosituin. Monet ajattelevat, että se on vain "liian paljon stressiä" tai "huono unen seuraus". Todellisuudessa se on selkeä neurologinen oireyhtymä, joka ei ole vain "vähän kipeää päässä".

Jännityspäänsärky tuntuu kuin päässä olisi tiukka kypärä tai vices. Se on usein molemmin puolin, ei pulssivaa, vaan paineenvaikutteinen. Kipu on kevyt tai kohtalainen - ei yleensä niin pahaa, että se pysäyttää sinut täysin. Tavallinen kipu kestää 30 minuuttia tai jopa useita päiviä, jos se on krooninen. Tällöin se tulee 15 tai useammin kuukaudessa vähintään kolme kuukautta.

Erityisesti naiset sairastavat sitä 1,4-kertaisesti useammin kuin miehet. Kipu ei pahene liikunnasta - voit kävellä, ajaa tai tehdä työtä ilman, että kipu pahenee. Tämä on tärkeä ero migreeniin, jossa liike usein tekee kipua pahemmaksi.

Yleensä se ei sisällä oireita kuten valon tai äänen pelko, pahenemista tai kipuun liittyvää silmävaihtelua. Jos näitä oireita on, se ei ole tyypillinen jännityspäänsärky. Jännityspäänsärkyä hoitaa usein yleiset kipulääkkeet kuten ibuprofeeni tai parasetamoli. Nopeasti toimiva hoito: 70 % potilaista saa kipun lievittymään näillä lääkkeillä.

Migreeni: Neurologinen kriisi, ei vain päänsärky

Migreeni ei ole vain "pahempi päänsärky". Se on monimutkainen neurologinen häiriö, joka voi vaihtaa elämäsi täysin. Se vaikuttaa noin 20 % naisista ja 10 % miehistä. Sen huippuikä on 35-39 vuotta, mutta se voi alkaa jo lapsuudessa.

Kipu on usein yhtenäinen, pulssiva, keskivaikea tai vaikea. Jopa 40 % potilaista kokee kipua molemmin puolin, mutta tyypillisesti se on yhdellä puolella. Kipu kestää 4-72 tuntia ilman hoitoa. Se ei ole vain kipu - se on kokonainen kriisi.

90 % migreenipotilaista kokee pahenemista. 80 % pelkää valoa ja ääntä. Monet joutuvat tulemaan pimeään huoneeseen ja pysymään täysin rauhallisiksi. Tämä ei ole "vain halu olla yksin" - se on neurologinen reaktio.

Jopa 30 % potilaista kokee auraa ennen kipua: näkemään valoja, kuvioita, kääpiöitä tai hämärää. Se kestää 5-60 minuuttia ennen kipua ja voi olla pelottavaa, jos et tiedä, mikä se on. Auran jälkeen kipu tulee, mutta joskus aura on ainoa oire - kipua ei ole lainkaan.

Hoito vaatii erityisiä lääkkeitä: triptaani- tai CGRP-estäjät. Ne eivät toimi kaikilla, mutta 50-70 % potilaista saa kipun lievittymään. Yleiset kipulääkkeet eivät usein riitä. Migreenin kustannukset Yhdysvalloissa ovat 36 miljardia dollaria vuodessa - se on suuri yhteiskunnallinen taakka.

Klusteripäänsärky: Kipu, jota ei voi selittää

Klusteripäänsärky on harvinainen - vain 1:1000 ihmisistä sairastaa sitä. Mutta se on yksi kivuttavimmista oireyhtymistä, joita ihmiskunta tuntee. Kipu on niin pahaa, että monet potilaat kuvailivat sitä "1000 kertaa pahemmaksi kuin synnytys".

Kipu on aina yhdellä puolella - otsa, silmä tai temporaali. Se on kova, tulinen, räjähtävä. Kipuaste on 8-10/10. Se kestää 15-180 minuuttia, mutta keskimäärin 45-90 minuuttia. Se tulee usein täsmälleen samana aikana päivässä - usein yöllä. Potilaat kertovat, että kipu tulee kuten kello: 2:15 aamulla, joka päivä viikkoja ja kuukausia.

Se ei ole vain kipu. Se on autonominen kriisi: silmä on punainen, kipu on yhdellä puolella, silmä on kastettu, nenä on tukossa, silmänpeilis on laskeutunut. Noin 90 % potilaista kokee silmän kastumista. Noin 85 % silmän punoittamista. Tämä ei ole yhteensopiva migreenin kanssa - se on eri oireyhtymä.

Klusteripäänsärky tulee sarjoissa: 6-12 viikkoa kerrallaan, usein kerran tai kahdeksan kertaa päivässä. Sen jälkeen se voi katoaa kuukausiksi tai vuosiksi. 40 % potilaista kokee vuodenaikaisia sarjoja - kevät ja syksy ovat yleisimpiä.

Hoito on erilainen: ilman hoito on tehokkain. 70-80 % potilaista saa kipun lievittymään 10-15 minuutissa, jos hengittää 100 % happea. Subkutaaninen sumatriptaani toimii 75 %:lla. Uusi lääke, atogepanti (Qulipta), on hyväksytty 2023 - se on ensimmäinen suullinen CGRP-estäjä klusteripäänsärkyä varten. Se vähentää iskuja 71 %:lla verrattuna sijoitukseen.

Miksi väärä diagnoosi on niin yleinen?

Yli puolet päänsärkytapausten diagnoosista on väärä. Tämä ei ole vähäinen asia - se tarkoittaa, että potilas saa väärän lääkkeen, joka ei toimi, ja jatkaa kipua viikkoja, kuukausia tai vuosia.

Esimerkiksi migreenipotilas, jolla on silmän kastumista tai nenän tukkoisuutta, voi saada väärän diagnoosin: "klusteripäänsärky". Mutta tämä ei ole klusteripäänsärky. Migreenillä voi olla autonominen oire, mutta se ei ole sama kuin klusteripäänsärky. Tämä virhe tapahtuu jopa 20 %:ssa hätätilanteissa.

Toisaalta, jännityspäänsärkyä voi sotkea migreeniksi, jos potilas kertoo, että hänellä on "pahaa päänsärkyä". Mutta jos hänellä ei ole pahenemista, valon tai äänen pelkoa, tai auraa - se ei ole migreeni.

Yksi suurimmista ongelmista on lääkärien koulutus: Yhdysvalloissa keskimäärin vain 4 tuntia koulutusta päänsärkyistä lääketieteellisessä koulutuksessa. Tämä tarkoittaa, että moni lääkäri ei tunnista eroja. Tämä ei ole lääkärien vika - se on järjestelmän vika.

Diagnoosin tärkeyden ja hoitotavan erot

Diagnoosi määrittää hoitotavan. Väärä hoito ei vain ole tehoton - se voi olla vaarallinen.

• Jännityspäänsärky: Yleiset kipulääkkeet, stressinhallinta, liikunta, masennuksen hoito. Ei tarvitse erityisiä lääkkeitä.
• Migreeni: Triptaani, CGRP-estäjät, välttäminen (esim. valo, ääni, tietyt ruoat). Ennaltaehkäisy voi olla tarpeen, jos kipu on usein.
• Klusteripäänsärky: Hapenhoito, sumatriptaani, verapamiili, atogepanti. Tämä ei ole hoito, joka toimii kotona ilman lääkärin ohjausta. Usein tarvitaan hätähoito.

Yksi tärkeä vinkki: pidä päänsärkykirjaa. Kirjoita joka päivä:

• Milloin kipu alkoi ja loppui?
• Mikä oli kipuaste 0-10?
• Missä kipu oli?
• Mitä oireita oli? (valon pelko, paheneminen, silmän kastuminen jne.)
• Mikä oli mahdollinen syynä? (unen puute, alkoholi, stressi, ilmasto)

Kirjaus 4 viikkoa ennen lääkärin vierailua auttaa hahmottamaan kuvaa. Se on yksi tehokkaimmista työkaluista diagnoosissa.

Elämä päänsärkyn kanssa

Elämä jännityspäänsärkyn kanssa on vaikeaa, mutta hallittavissa. Monet potilaat voivat jatkaa työtään, vaikka kipu on läsnä. Se on kuin "päivittäinen paine", joka hidastaa, mutta ei pysäytä.

Migreenin kanssa elämä on toisenlaista. Potilaat kertovat: "En voi tehdä mitään. Minun täytyy olla pimeässä. En voi puhua, en voi katsoa näytöntä. Minä olen täysin ulkopuolella." Tämä voi jatkuva päiviä tai viikkoja.

Klusteripäänsärky on eri tasolla. Potilaat kertovat: "En voi istua. En voi istua. Minun täytyy kävellä, kiertää, räjähtää. Minä en voi pysähtyä. Minä en voi pysähtyä."

Tämä ei ole vain kipu - se on koko henkilöllisyyden muutos. Jokainen tyyppi vaatii erilaista ymmärrystä, hoitoa ja tukea. Tarkka diagnoosi ei ole vain lääketieteellinen tarve - se on ihmisoikeus.