Generiikko on nykyään Yhdysvaltojen lääkityksessä normaali. Noin 90 prosenttia kaikista resepteistä täytetään generiikolla. Mutta miten FDA varmistaa, että nämä halvemmat lääkkeet ovat yhtä turvallisia ja tehokkaita kuin alkuperäiset? Vastaus löytyy laillisesta kehyksestä, joka on ollut voimassa vuodesta 1984 ja joka on muuttanut lääkealan pelisäännöt.

Hatch-Waxman-laki: generiikkojen läpimurto

Generiikkojen hyväksymisprosessin perusta on Drug Price Competition and Patent Term Restoration Act, jota kutsutaan yleisesti Hatch-Waxman-lagiksi. Se tuli voimaan 24. syyskuuta 1984. Tämä laki loi uuden, lyhennetyn hakutavan: Abbreviated New Drug Application (ANDA). Tämä tarkoittaa, että generiikkovalmistaja ei tarvitse tehdä uusia kliinisiä kokeita. Sen sijaan hän voi perustua FDA:n aiempiin todistuksiin alkuperäisen lääkkeen turvallisuudesta ja tehokkuudesta.

Ennen tätä lokia generiikkovalmistajat joutuivat kustantamaan miljardeja dollareita uusien lääkkeiden kehittämiseen. Nyt he voivat keskittyä vain siihen, että tuote on yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Tämä on vähentänyt kehityskustannuksia 80-90 prosentilla. Alkuperäisen lääkkeen kehittämiseen kuluu noin 2,6 miljardia dollaria, kun taas generiikko voi tulla markkinoille 1-5 miljoonan dollarin kustannuksilla.

Mitä generiikko sisältää? Vaatimukset, joista ei voida poiketa

FDA vaatii, että generiikko on täysin samanlainen kuin alkuperäinen lääke, mutta vain yhdessä asioissa: vaikuttava aine. Se täytyy olla sama aine, sama määrä, sama muoto (tabletti, liuos, kipinä) ja sama käyttötapa (suolessa, suun kautta, injektioina). Lääkkeen vaikutus täytyy olla täsmälleen sama - se täytyy päästä verenkiertoon samassa määrässä ja samassa ajassa. Tätä kutsutaan bioekvivalenssiksi.

Biokemialliset testit tehdään 24-36 terveen henkilön ryhmällä. He saavat sekä alkuperäisen lääkkeen että generiikon, ja tutkijat seuraavat, kuinka nopeasti ja kuinka paljon aine pääsee verenkiertoon. Jos molempien lääkkeiden verenpitoisuus käyttäytyy samalla tavalla, lääke hyväksytään.

Inaktiiviset aineet - kuten täyteaineet, värjäysaineet tai säilöntäaineet - voivat olla erilaiset. Ne eivät vaikuta lääkkeen toimintaan, mutta ne voivat vaikuttaa esimerkiksi tablettien väriin tai mausteen. FDA ei vaadi niiden olevan identtisiä, koska ne eivät ole vaikuttavia.

Valmistus: samat standardit, samat laitokset

Generiikko ei voi olla heikommin valmistettu vain siksi, että se on halvempi. FDA vaatii, että kaikki valmistus, pakkaus ja testaus tapahtuvat samassa laadunvalvontajärjestelmässä kuin alkuperäisen lääkkeen. Tämä tarkoittaa, että tehtaat täytyy noudattaa Good Manufacturing Practice (GMP) -sääntöjä. Ne ovat samat, olipa kyseessä Pfizer tai pieni suomalainen valmistaja.

FDA tekee tarkastuksia tehtaissa säännöllisesti - myös ulkomailla. Jos tehdas ei täytä vaatimuksia, FDA voi kieltää tuotteen hyväksymisen tai jopa poistaa sen markkinoilta. Tämä on yksi syy, miksi monet generiikot, jotka näyttävät samanlaisilta, eivät ole saatavilla kaikissa maissa.

ANDA-hakemus: mitä pitää lähettää?

Generiikkovalmistajan täytyy lähettää FDA:lle ANDA-hakemus, joka sisältää neljä keskeistä osaa:

1. Kimia, valmistus ja kontrolli (CMC): Täsmällinen kuvaus siitä, miten aine valmistetaan, mitä laitteita käytetään, miten laadunvalvonta tehdään.
2. Valmistuspaikat: Kaikkien tehtaiden ja laboratorioiden tiedot, mukaan lukien sijainti ja tarkastustulokset.
3. Valmisteen etiketti: Sama kuin alkuperäisellä lääkkeellä, mukaan lukien varoitukset, annostusohjeet ja sivuvaikutukset.
4. Bioekvivalenssitutkimukset: Kaikki tieto, joka osoittaa, että lääke toimii samalla tavalla kuin alkuperäinen.

Hakemus ei voi olla epätäydellinen. FDA:n Division of Filing Review tarkistaa ensin, onko kaikki tarvittava tiedot saatavilla. Jos jokin puuttuu, hakemus palautetaan Refuse-to-Receive (RTR) -kirjeellä. Valmistaja joutuu maksamaan uuden maksun ja lähettämään hakemuksen uudelleen.

Hyväksymisaika: 8-10 kuukautta

Ennen vuotta 2012 FDA:n oli säännöksissä sallittu 180 päivää hyväksymisajaksi. Nykyään käytetään Generic Drug User Fee Amendments (GDUFA) -sääntöjä. Nämä ovat sopimuksia, joissa FDA sitoutuu tiettyihin aikarajoitteisiin.

Normaali ANDA-hakemus käsitellään 10 kuukaudessa. Jos hakemus on prioriteettinen - esimerkiksi jos kyseessä on ensimmäinen generiikko jostakin lääkkeestä tai jos lääke on vähissä - FDA tekee sen 8 kuukaudessa. Vuonna 2023 FDA hyväksyi 90 uutta ensimmäistä generiikkotuotetta. Vuonna 2022 se oli 107.

GDUFA on tehnyt merkittävän eron. Ennen sen käyttöönottoa, jopa kokeneet valmistajat joutuivat läpäisemään useita arviointikierroksia. Nyt ensimmäinen kierros on yleisempi. Tämä on vähentänyt markkinoille tuloaikaa ja tehnyt generiikkojen saatavuuden ennennäkemättömän luotettavaksi.

Patentit ja viivästykset: miksi jotkut generiikot eivät tule markkinoille

Yksi suurimmista esteistä generiikkojen markkinoille tuloon on patentit. Alkuperäisen lääkkeen valmistaja voi rekisteröidä patentteja aineesta, valmistustavasta tai käyttötavasta. Nämä patentit estävät generiikkovalmistajia tekemästä samaa tuotetta.

Hatch-Waxman-laki antaa generiikkovalmistajalle mahdollisuuden haastaa patentit. Tämä tehdään Paragraph IV -todistuksella. Jos alkuperäinen valmistaja nostaa oikeudenkäyntiä, FDA on velvollinen viivästyttämään hyväksymistä 30 kuukauden ajaksi. Tämä on usein viivästyksen syy - ei teknisten ongelmien, vaan oikeudellisten.

Esimerkiksi, kun teollisuus yritti tuoda markkinoille ensimmäisen generiikon naltreksonin pitkävaikutteisesta injektioista (Vivitrol), patenttikeskustelut hidastivat hyväksymistä useita vuosia. FDA korosti, että tämä oli erittäin tärkeää opioidikriisin vuoksi.

Monimutkaiset generiikot: miksi inhalatorit ja kremat ovat haastavia

Yksinkertaiset tabletit ja liuokset ovat helppoja. Mutta mitä jos lääke on esimerkiksi inhalator, kremi tai pitkävaikutteinen tabletti? Tällaiset tuotteet eivät voi olla vain samanlaisia. Niiden toiminta riippuu monista tekijöistä: kuinka aine pääsee kehoon, kuinka se leviää, kuinka se vapautuu.

FDA tunnustaa, että näiden monimutkaisten generiikkojen hyväksyminen on haastavaa. Niiden testaamiseen tarvitaan enemmän tieteellistä näyttöä kuin vain bioekvivalenssi. FDA on aloittanut Complex Generics-ohjelman, joka tukee valmistajia teknisten vaatimusten ymmärtämisessä. Tämä on tärkeää, koska yhä useammat lääkkeet kuuluvat tähän luokkaan - esimerkiksi astma- tai diabeteslääkkeet.

Miksi tämä järjestelmä toimii?

Generiikkojen hyväksymisjärjestelmä ei ole vain tekninen menetelmä. Se on poliittinen ja taloudellinen ratkaisu. Se on tehnyt lääkkeistä saatavilla olevia miljoonille ihmisille. Ilman tätä järjestelmää, yli 80 prosenttia amerikkalaisista ei voisi maksaa alkuperäisiä lääkkeitä.

FDA:n mukaan generiikot säästävät Yhdysvaltojen terveydenhuollolle 1,1 biljoonaa dollaria vuodessa. Tämä on enemmän kuin koko suomalaisen terveysjärjestelmän vuosittainen budjetti. Järjestelmä ei ole täydellinen - patentit, monimutkaiset lääkkeet ja valmistuspaikat ulkomailla ovat ongelmia - mutta se toimii.

Viime vuonna FDA ilmoitti uudesta pilotiohjelmasta, joka antaa nopeamman hyväksymisen niille valmistajille, jotka testaavat ja valmistavat lääkkeensä Yhdysvalloissa. Tämä on vastaus globaalin tuotannon epävarmuuteen. Tavoitteena on vahvistaa kotimainen lääkeketju - ei vain hintojen alentamista.

Mitä tulevaisuudessa?

Generiikkojen tulevaisuus ei ole vain pienempien tablettien kysymys. Tulevaisuus on biologisista lääkkeistä - niin kutsutuista biosimilaareista. Ne eivät ole samanlaisia kuin tavalliset generiikot. Ne valmistetaan elävistä soluista, eivätkä ne voi olla identtisiä. Niiden hyväksymisjärjestelmä on erilainen ja se perustuu Biologics Price Competition and Innovation Act (BPCIA) -lakiin.

Yksi asia on kuitenkin varma: FDA ei aio heittää perinteisiä generiikkoja. Niiden rooli on liian tärkeä. Järjestelmä, joka on toiminut 40 vuotta, on kehittynyt, mutta ei ole vanhentunut. Se on jatkuvasti testattu, parannettu ja uudistettu. Se toimii, koska se on rakennettu yhden asian ympärille: ihmiset saavat tarvitsemansa lääkkeet, turvallisesti ja edullisesti.