Depressiivinen häiriö on mielenterveyden tila, jossa pitkäaikainen alakuloinen mielialatila yhdistettynä fyysisiin ja psykologisiin oireisiin. Tämä määritelmä perustuu WHO:n ICD-10-luokitukseen.
Mitä on depressiivinen häiriö?
Depressiivinen häiriö, yleisesti tunnettu nimellä masennus, ei ole vain hetkellinen huonon olon tunne. Se on lääketieteellinen diagnoosi, jonka täyttyessä oireet jatkuvat vähintään kaksi viikkoa ja vaikuttavat merkittävästi arkeen.
Masennuksen yleiset oireet
Masennuksen oireet vaihtelevat fyysisistä tuntemuksista kognitiivisiin muutoksiin. Tyypillisiä merkkejä ovat:
- Pysyvä alakulo tai toivottomuuden tunne
- Univaikeudet tai liiallinen nukkuminen
- Ruokahalun muutos: laihtuminen tai painonnousu
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja päätöksenteon vaikeus
- Itsetuhoiset ajatukset tai itsemurhariski
- Fyysinen väsymys tai energian puute
Jos oireita ilmenee useammassa kohdassa ja ne kestävät yli kaksi viikkoa, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon.
Syyt ja riskitekijät
Masennuksen syyt ovat monisyisiä ja koostuvat biologisista, psykologisista ja ympäristöllisistä tekijöistä.
Biologiset tekijät sisältävät aivojen kemiallisia epätasapainoja, erityisesti serotoniinin ja noradrenaliinin tasoja. Geneettinen alttius voi kasvattaa riskiä 30‑40% perheissä, joissa on esiintynyt masennusta.
Psykologisia tekijöitä ovat mm. traumaattiset kokemukset, krooninen stressi tai matala itsetunto. Ympäristöllisiä riskitekijöitä ovat sosiaalinen eristäytyminen, työttömyys tai perheen sisäiset konfliktit.
Usein useampi tekijä kerääntyy samanaikaisesti, mikä selittää masennuksen monimuotoisuuden.
Hoitomenetelmät
Nykyinen hoitokenttä tarjoaa sekä psykoterapeuttisia että lääkehoitomenetelmiä. Valinta perustuu oireiden vakavuuteen, potilaan mieltymyksiin ja mahdollisiin lääkitykseen liittyviin kontraindikatioihin.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on strukturoitu puheterapia, jossa asiakas oppii tunnistamaan ja muuttamaan negatiivisia ajatusmalleja. Tutkimusten mukaan CBT lyhentää oireiden kestoa 50%:lla verrattuna pelkkään odottamiseen.
Interpersoonallinen terapia (IPT) keskittyy ihmissuhteiden parantamiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Se on erityisen tehokas naisille ja nuorille aikuisille.
Lääkehoidossa yleisimpiä ovat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI), serotoniinin‑ ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI) sekä monimutkaisemmat vaihtoehdot kuten trisykliset masennuslääkkeet (TCA) ja MAO‑hämmittäjät.
Lääkitysvertailu
| Lääke | Vaikutusmekanismi | Tyypillinen alkuaika | Yleiset sivuvaikutukset |
|---|---|---|---|
| Fluoksetiini | SSRI - lisää serotoniinin saatavuutta | 2‑4 viikkoa | Pahoinvointi, unettomuus, seksuaalinen dysfunktio |
| Sertraliini | SSRI | 2‑6 viikkoa | Päänsärky, vapina, heikentynyt libido |
| Venlafaksiini | SNRI - serotoniini + noradrenaliini | 1‑3 viikkoa | Veriarvot muuttuivat, painonnousu, suun kuivuminen |
| Duloksetiini | SNRI | 2‑4 viikkoa | Pahoinvointi, verenpaineen nousu, väsymys |
Lääkitys aloitetaan yleensä alhaisella annoksella ja nostetaan tarkkailun jälkeen. Säännöllinen seuranta psykiatrin kanssa on tärkeää haittavaikutusten havaitsemiseksi.
Käytännön vinkit ja ennaltaehkäisy
Hoito ei rajoitu pelkästään lääkkeisiin tai terapiaan. Elämäntapamuutokset tukevat toimintakykyä ja vähentävät uusiutumisen riskiä.
- Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka lievittävät masennusoireita - suositus 150 minuuttia kohtuullista aerobista liikuntaa viikossa.
- Ravinto tasapainoinen, runsas omega‑3-rasvahappoja sisältävä ruokavalio (esim. lohi, pellavansiemenet) on yhdistetty parempaan mielialaan.
- Uni 7‑9 tuntia yössä; säännöllinen unirytmi tukee aivojen kemiallista tasapainoa.
- Sosiaalinen tuki - ystävät, perhe tai vertaistukiryhmät tarjoavat emotionaalista turvaa ja ehkäisevät eristäytymistä.
Jos tunnet olosi toistuvasti alakuloiseksi, pienet muutokset arjessa voivat toimia merkkinä, että on aika hakea ammatillista apua.
Usein kysytyt kysymykset
Miten eroaa tavallinen suru ja depressiivinen häiriö?
Tavallinen suru on lyhytaikainen reaktio elämän haasteisiin, kun taas depressiivinen häiriö kestää vähintään kaksi viikkoa, vaikuttaa moniin elämänalueisiin ja vaatii usein hoitoa.
Miten tiedän, että tarvitsen lääkitys‑hoidon?
Jos oireet ovat voimakkaita, häiritsevät päivittäistä toimintaa tai olet kokenut itsemurha‑ajatuksia, lääkitys voi nopeuttaa toipumista. Psykiatrinen arviointi on aina ensimmäinen askel.
Voiko masennus parantua ilman lääkkeitä?
Kyllä, monille lievä- tai kohtalainen masennus lievittyy puhtaasti psykoterapian, liikunnan ja elämäntapamuutosten avulla. Kuitenkin vakavissa tapauksissa lääkkeet usein tehostavat hoidon vaikutusta.
Kuinka kauan terapiassa kestää saada tuloksia?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia yleensä tuo merkittäviä parannuksia 12-20 istunnossa, mutta jokainen polku on yksilöllinen.
Miten ennaltaehkäistä masennuksen uusiutumista?
Säännöllinen liikkuminen, tasapainoinen ruokavalio, unirytmi, sosiaalinen verkosto ja ajoittain jatkohoito (esim. ylläpitohoito lääkkeillä) vähentävät uusiutumisen riskiä.
Julkaise kommentti